Tämän blogikirjoituksen on kirjoittanut 3. vuoden sosionomiopiskelija Nea Sundström. Olen ollut SoTyDigi-hankkeessa tekemässä syventävää harjoittelua koskien sosionomin opintoja. Tein harjoitteluni kehittämistyönä ja kehitin digiosaamisen työkirjan. Osallistuin harjoittelun aikana digivalmennusten työpajoihin, jota kautta keräsin tietoa työkirjaa varten. Tässä artikkelissa kerron kokemuksiani millaista on ollut tehdä harjoittelua hankkeessa ja esittelen kehittämäni työkirjan.
Sosionomi digiosaamisen kehittäjänä
Itselle kehittämistyö sosionomin alalla on vierasta, josta syystä heräsi kiinnostus lähteä tekemään sosionomikoulutuksen viimeistä syventävää harjoittelua SoTyDigi-hankkeessa. Minulla oli alkuun ennakkoluuloja kehittämistyön harjoittelua kohtaan. Kehittämistyö tuntui ajatuksena haastavalta, koska se oli minulle uusi ja vieraampi ala sosiaalialalla. Koulutusohjelmassani kehittämistyöllä ei ollut suurta painotusta, joten mietin pitkään, uskaltaisinko lähteä mukaan tähän haasteeseen. Epäilin omaa osaamistani ja sitä, olisinko tarpeeksi pätevä ja kykenevä tekemään merkityksellistä kehittämistyötä. Pohdin pitkään mitä annettavaa minulla on kehittämistyön kentälle.
Ennen tätä harjoittelua olin havainnut aiempien harjoittelukokemusteni perusteella, että joillekin asiakkaille digitaidot ja digipalveluiden käyttö on erittäin haasteellista. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät digitalisaation aikakaudelle, huomasin, että osa ihmisistä voi jäädä palveluiden ulkopuolelle. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että digiosaamisen ongelmat eivät johdu ainoastaan ihmisten osaamattomuudesta, vaan niihin liittyy myös muita ongelmakohtia, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Sosiaalipalvelut ovat nykyään keskeisessä asemassa ihmisten arjessa, ja niiden käyttöön liittyy monia digitaitoja, jotka ovat tärkeitä palveluiden turvallisuuden ja tehokkuuden kannalta.
Digitaaliset taidot ovat myös välttämättömiä lähes kaikilla aloilla, ja niiden merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Työelämässä painotetaan yhä enemmän teknologian hallintaa ja osaamista. Digitaitojen perusosaaminen on vahvasti linkitetty yhteiskunnassa toimimiseen, työllistymiseen sekä sosioekonomiseen asemaan. (Mäkinen, Saikkonen, Muhonen & Sihvonen 2017, 1–2.) Osallistuessani digivalmennuksien työpajoihin sain laajemman kuvan digiosaamisesta. Digiosattomuus vaikuttaa vahvasti elämään ja palveluiden saatavuuteen. Digiosaamisen puute voi myös estää ihmisiä hyödyntämästä digitaalisia palveluita, kuten verkkopankkia tai sähköistä terveyspalveluita. Digitaidot ovat keskeisessä roolissa työnhaussa, sillä suurin osa työpaikoista ilmoitetaan verkossa ja niihin haetaan yleisimmin verkkosivustojen, kuten Duunitorin kautta.
Kehittämistyönä digiosaamisen työkirja
Kehittämistyöllä tarkoitetaan erityisesti luovaa sekä järjestelmällistä toimintaa. Sen tarkoituksena on lisätä tietoa ja käyttää sitä erilaisiin uusii innovaatioihin sekä tavoitteena on luoda jotakin uutta. (Tilastokeskus 2023.) Kehittämistoiminnan alkaessa on tunnistettava ensin mikä on kehittämisen tarve, tavoite, osallisuus ja johtaminen. Ilman näitä ei voida puhua kehittämistyöstä sillä kehittämistyön työskentely muodostuu näistä. (Salonen, Eloranta, Hautala & Kinos 2017, 16)
Keväällä 2022 hankkeessa ympäri maakuntaa kerätyn tiedon myötä nousi tarve digivalmennustyöpajoille. Osa ihmisistä oli havainnut joutuvansa digikuiluun ja kokenut jääneensä digitaalisen kehityksen ulkopuolelle. Digivalmennuksiin osallistuvat asiakkaat olivat työttömiä työnhakijoita. Digivalmennuksista tarvittiin konkreettinen materiaalikokonaisuus, jolla voidaan tukea asiakkaiden digitaitojen harjoittelua. Tätä kautta minä lähdin kehittämään hankkeelle digitaitojen työkirjaa. Kehittämistyöni tarkoituksena oli kehittää työkirja työikäisten palveluiden asiakkaille ja ammattilaisille työvälineeksi. Tavoitteena oli saada asiakkaille toimiva työkirja digitaitojen avuksi ja tueksi.
Osallistuin hankkeessa tehtäviin digivalmennuksien työpajoihin, joka antoi hyvän kuvan mitä kehittämäni työkirja voisi pitää sisällään. Osallistin ja keräsin tietoa asiakkailta sekä ohjaajilta mitkä asiat ovat tärkeitä digiosaamisen kantilta, ja tätä kautta työkirjan sisältö muodostui. Kehitin työkirjan Outokummun ja Rääkkylän työpajakäyntien pohjalta. Muistiinpanojen perusteella työkirjan teemoiksi nostin esille toimisto-ohjelmat, pikakomennot, tietoturva, hakusanojen käyttö, kuvien siirtäminen sekä kirjanmerkin lisääminen Google Chromessa. Tärkeässä roolissa on ollut oman toiminnan johtaminen ja kehittämistyön vieminen eteenpäin aikataulussa.
Digivalmennuksien työpajoissa tunnistin erilaisia asiakasryhmiä. Työkirjan kohdistin digiaroille digilaitteiden käyttäjille. Digiaran taitotaso on heikko mutta häneltä löytyy jokin digilaite ja verkkoyhteys. Digiarka tarvitsee tukea ja ohjausta digilaitteen käytöstä. Digiarka henkilö saattaa kokea ahdistusta ja pelkoa teknologiaan liittyen. Digiaran henkilön on myös tärkeää olla rohkea ja kokeilla uusia asioita. Jokainen oppii uutta omassa tahdissaan, ja digiosaaminen ei ole poikkeus. On tärkeää muistaa, että jokainen voi oppia käyttämään digitaalisia laitteita lähtötasosta huolimatta.
Digi- ja väestötietoviraston digitaitoraportissa puhutaan digirohkeudesta. Kukaan ei ole vain digirohkea tai digipelokas, vaan ihmiset kokevat erilaisia tunteita digilaitteiden ja ‑palveluiden käytössä. Tunteet riippuvat henkilön aiemmista kokemuksista, käsiteltävän asian luonteesta, ympäröivästä tilanteesta ja itse palveluista. Digirohkeus ei tarkoita pelkojen tai huolien puuttumista, vaan pikemminkin niiden voittamista, jotta mahdollisuus kokeilla ja oppia avautuu. Digirohkeuteen liittyy tietoisuus riskeistä sekä keinoista niiden välttämiseksi. Digirohkeus auttaa pysymään mukana jatkuvassa teknologisessa kehityksessä, vaikka se välillä saattaisikin jännittää. (Digi- ja väestötietovirasto 2022, 8)
Työkirja pitää sisällään digitaitoihin liittyvää materiaalia. Työkirjan kautta asiakkaat saavat tukea ja rohkeutta digitaitoihin. Myös ammattilaiset voivat hyödyntää työkirjassa olevia harjoituksia asiakkaiden kanssa. Työkirja sisältää harjoituksia, linkkejä sivustoille ja videoihin, jotka auttavat digitaitojen kehittymisessä.
Oivalluksia, haasteita ja kasvua
Hankkeessa työskentely antoi minulle mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja kehittää ammattitaitoani aivan erilaisessa työympäristössä. Hankkeessa työskentely antoi myös mahdollisuuden tutustua erilaisiin ammattilaisiin ja oppia heidän työskentelytapojaan. Hankkeessa toimimisen kautta sain paljon erilaisia näkökulmia ja ideoita digiosaamiseen liittyen, joita vien eteenpäin sosionomin työhöni. Sosionomin harjoittelun tekeminen hankkeessa oli erittäin palkitsevaa ja se antoi minulle arvokkaan kokemuksen tulevaa työuraa varten. Se tarjosi mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytännön tilanteissa ja oppia uusia taitoja.
Hankkeessa työskennellessäni havaitsin alussa mietityttäneet haasteet kuten oman osaamiseni tason riittäväksi. Kohtasin tilanteita ja tehtäviä, jotka olivat minulle täysin uusia. En kuitenkaan kokenut tilanteita hankaliksi vaan pystyin toimimaan tilanteissa tehokkaasti, kunhan sain itsevarmuuteni ja ammatillisen osaamiseni valjastettua. Vaikka osallisuuteni hankkeessa ei ollut valtava, koin että osaamisellani oli merkitystä, koska ymmärsin erilaisten vahvuuksien rikastuttavan hanketta.
Olen oppinut paljon erilaisia asioita kehittämistyön harjoittelussa. Työympäristönä hanke on erilainen ja erityisesti aikataulutuksen merkitys on suuri, sillä kehittämistyössä on tärkeää tietää, milloin tehtävät tulee suorittaa ja miten aikaa käytetään tehokkaasti. Olen oppinut laatimaan realistisia aikatauluja ja priorisoimaan tehtäviä sen mukaan, mikä on tärkeintä kehittämistyöni onnistumisen kannalta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä että, työkirjan tekemiseen käyttämäni aika tuli sovittaa järkevästi yhteen työpajojen aikataulujen mukaan. Tässä mielestäni onnistuinkin. Oman toiminnan suunnittelu ja johtaminen on myös ollut merkittävä oppimiskokemus. Olen oppinut, kuinka tärkeää on miettiä omia tavoitteita ja kehittämiskohteita sekä suunnitella konkreettisia toimia niiden saavuttamiseksi. Olen oppinut myös arvioimaan omaa työtäni ja tekemään tarvittavia muutoksia, jotta voin kehittää omaa osaamistani ja edistää kehitystyötäni.
Kehittämistyön prosessi on ollut erittäin antoisa kokemus. Olen oppinut, kuinka kehittämistyötä tehdään käytännössä ja mitä kaikkea siihen liittyy, kuten tiedonkeruu, analysointi ja toimenpiteiden suunnittelu. Olen saanut kokeilla erilaisia menetelmiä ja oppinut niiden soveltamista käytännössä. Hanketoiminnassa toimivien yhteistyötahojen kanssa työskentely on ollut erittäin arvokasta. Olen oppinut, kuinka tärkeää on hyvä kommunikaatio ja yhteistyö, jotta hanke voi onnistua. Olen myös huomannut, että hankkeissa erilaiset näkökulmat ja kokemukset rikastuttavat ja edistävät hankkeen toimintaa.
Oman ammatillisen osaamisen tuominen käytäntöön on ollut merkittävä oppimiskokemus. Olen oppinut, kuinka tärkeää on rohkaistua tuomaan omaa ääntä ja luovuutta esiin. Olen myös huomannut, että kun uskallan käyttää omaa osaamistani ja luovuuttani, kasvaa myös itsevarmuus ammatillisessa osaamisessa. Uusien asioiden kokeilemisen kautta olen oppinut itsestäni myös paljon. Kehittämistyön kautta olen oppinut tunnistamaan omat vahvuuteni isojen kokonaisuuksien toteuttamisessa. Olen yllättynyt siitä, miten hyvin onnistuin luomaan asiakkaille sopivan sisällöllisen kokonaisuuden. Kuitenkin tämä harjoittelu on opettanut minulle, että kaiken ei tarvitse olla heti täydellistä. Kehittämistyö on prosessi, jossa työtä kehitetään vähitellen palautteiden ja kommenttien avulla.
Digiosaamisen ongelmat näkyvämmiksi
Olen jäänyt pohtimaan harjoittelun jälkeen paljon digiosaamisen merkitystä sosiaalialan tulevana työntekijänä. Erityisesti ohjaajan roolia digituen antajana ja palveluiden saatavuutta siihen liittyviä ongelma kohtia. Digiosaaminen ja digipalvelut pitävät sisällään paljon eri asioita ja sen näkyväksi tuominen on tärkeää terveys- ja sosiaalialalla. Tärkeäksi asiaksi nousi keskustelujen kautta esille se, kuinka digitaitojen oppiminen saataisiin asiakkaille helpommin lähestyttäväksi ja tätä kautta ihmiset rohkaistuisivat käyttämään digilaitteita sekä erilaisia digipalveluita.
Haasteena digitaalinen kuilu, koska erot digitaalisten taitojen hallinnassa eri väestöryhmien välillä on edelleen olemassa. Esimerkiksi ikääntyneillä ja vähävaraisilla ihmisillä voi olla vaikeuksia päästä mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan ja hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia. Yhteiskunnassa on vähän tietoisuutta digiosaamisen merkityksestä ja sen vaikutuksesta työelämään ja arkielämään. Digitaalinen muutos ja sen vaikutukset ovat monimutkaisia ja monitahoisia, ja siksi on tärkeää, että yhteiskunnassa on laajaa ymmärrystä siitä, miksi digiosaamista tarvitaan ja mitä sen kehittämisellä saavutetaan. Yksilöiden motivaatio ja kiinnostus digiosaamisen kehittämiseen vaihtelee suuresti. Jotkut ihmiset ovat innokkaita oppimaan uutta ja hyödyntämään digitaalisia työkaluja, kun taas toiset eivät näe digiosaamisen merkitystä tai kokevat sen opettelemisen vaikeaksi. (Hänninen, Karhinen, Pajula, Pihlajamaa, Merisalo, Kuusisto, Taipale, Kääriäinen & Wilska 2021, 27–28, 39–40)
Tietoturva- ja yksityisyysasiat ovat yhä tärkeämpiä digitaalisessa yhteiskunnassa. Riittävä digiosaaminen on nykyään merkittävässä roolissa esimerkiksi työ- ja koulumaailmassa. Vähintään välttävä toimisto-ohjelmien käyttö on edellytys yhä useammalla alalla. Digitaitojen puute voi näin johtaa jopa työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Digiosaamisen kehittäminen edellyttää myös tietoa tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyvistä riskeistä ja käytännöistä. Paljon sosiaalipalveluita käyttävät ryhmät kuten ikääntyneet ovat haavoittuvassa asemassa rajoittuneen digiosaamisensa vuoksi. Heikkoa digiosaamista hyväksikäytetään rikoksien, kuten omaisuusrikoksien ja huijausten tekemiseen. (Uski 2022, 15–18) Harjoittelussa huomasin, että useammalle digiaralle tietoturva on pelottava asia. Digipalveluiden kehittyessä myös siihen liittyvät tietoturva asiat mietityttävät monia harvemmin digipalveluiden käyttäjiä. Kun käytämme digitaalisia palveluita, joudumme usein jakamaan henkilötietojamme, kuten nimiä, osoitteita ja maksutietoja. On ensisijaisen tärkeää, että näitä tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja suojataan ulkopuolisilta uhkilta. Turvallisten sivustojen tunnistaminen on vaikeaa koska digitaalisuus kehittyy hurjaa vauhtia. Useammilla on vaikea pysyä mukana siinä mitä kaikkea tietoturvaan liittyy ja mille sivustoille on turvallista laittaa omia tietojaan.
Haasteiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä yhteiskunnan eri osapuolten, kuten koulutus- ja työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja valtion välillä. Digiosaamisen kehittämisessä on tärkeää huomioida eri väestöryhmien tarpeet ja mahdollistaa laaja-alainen koulutus ja tietoisuuden lisääminen digitaalisen muutoksen vaikutuksista. (Hänninen ym. 15–6) Digiosaamiseen panostetaan yhä enemmän mutta on otettava huomioon yhä enemmän sen ulkopuolelle jäävät. Digitukea tulisi olla helpommin saatavilla, erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. On tärkeä tarjota matalan kynnyksen digitukea, joka tarjoaa opastusta ja neuvontaa digitaalisten taitojen kehittämiseen ja teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Digitaalisen tukipalvelujen parantaminen ja digituen saatavuuden lisääminen ovat tärkeää digitaidoista riippuvaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Tarvitaan laajempia ja kattavampia digitukipalveluita, jotka ottavat huomioon eri väestöryhmien tarpeet.
Lähteet:
Digi- ja väestötietovirasto. 2022. Digirohkea luottaa tulevaa. Digitaitoraportti 2022. https://dvv.fi/documents/16079645/141915645/Digitaitoraportti+2022.pdf/4aef7918-6acd-b08b-12fb-f61739b2c8c7/Digitaitoraportti+2022.pdf?t=1669817591546. 15.5.2023.
Hänninen R., Karhinen J., Korpela V., Pajula L., Pihlajamaa O., Merisalo M., Kuusisto O., Taipale S., Kääriäinen J. & Wilska T. 2021. Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet. Valtioneuvosto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163036/VNTEAS_2021_25.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 4.5.2023.
Mäkinen, M., Saikkonen, L. Muhonen, M. & Sihvonen, M. 2017. Päivittämättömät digitaidot jarruttavat ikääntyvien työuraa. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/85290/44289. 10.5.2023
Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämismenetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf. 2.4.2023
Tilastokeskus. 2023. Tutkimus- ja kehittämistoiminta. https://www.stat.fi/meta/kas/t_ktoiminta.html. 10.5.2023
Uski, J. 2022. Sosiaalityö muutoksessa. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/79782/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202202151510.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 3.4.2023.