Tiedät varmastikin, että suomalaista yhteiskuntaa muotoillaan parhaillaan uudelleen digitalisaation avulla. Monet liittävät digitalisoitumisen COVID-19-epidemiaan, joka sysäsikin liikkeelle digitaalisten palvelujen merkittävän kasvun myös sosiaali- ja terveysalalla. Epidemia ei kuitenkaan ollut perimmäinen lähtökohta digitalisoitumiseen, vaan jo useita vuosia aiemmin asetettu tavoite, että Suomi on edelläkävijä digitalisaatiossa ja teknisessä kehityksessä (Digitalisoidaan julkiset palvelut ‑kärkihanke 2015–2019 ja Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020–2023, Valtiovarainministeriö).
Digitalisaatiolla tarkoitetaan muutosta, jossa tieto- ja viestintätekniikan digitaaliset laitteet sekä palvelut lisääntyvät arjen kaikissa eri toiminnoissa (Digitaitoraportti 2022). Sosiaali- ja terveydenhuollossa tämä tarkoittaa, että lisätään kansalaisten omia mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestään ja elämästään. Eli kehitetään sähköistä tiedonhallintaa ja sähköisiä palveluja. (Sote-tieto hyötykäyttöön ‑strategia 2020.) Näin voidaan hillitä sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvua ja varmistaa työvoiman riittävyyttä.
Suomi onkin onnistunut tavoitteessaan erittäin hyvin. Suomi on yksi maailman kärkimaista julkisissa sähköisissä palveluissa, ja sijoittui EU:n digivertailun ykkössijalle vuonna 2022 (Valtioneuvosto 2022). Sähköisten palvelujen käyttö on lisääntynyt merkittävästi, ja vuonna 2020 Omakantaa käytti jo 64 % väestöstä (THL 2021).
Voisiko tästä vetää sen johtopäätöksen, että suomalaisilla on paras digiosaaminen? Varmaankin, mutta paljon olisi osaamisessa niin ammattilaisten kuin kansalaisten osalta vahvistettavaa.
Digiosaaminen sote-koulutuksessa
Jos opiskelijana arvioisit sinulla jo olevaa ja työssäsi edellytettävää digiosaamista, miten sitä kuvaisit? Osaisitko tarkemmin luetella, mitä digiosaamisen osa-alueita hallitset? Osaisitko nimetä keskeisimmät sähköiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiointipalvelut, joita sinun tulisi työssäsi osata hyödyntää ja joiden käyttöä sinun tulisi ohjata asiakkaillesi? Osaisitko arvioida asiakkaiden digitaitoja ja nimetä keinoja, joilla edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta digiyhteiskunnassa?
Työelämässä tarvittavan digiosaamisen voisi sanoittaa kompetenssina, osaamiskokonaisuutena. Kompetenssit ovat käytössä sosiaalialan koulutuksessa, ja ne kuvaavat valmistuvien opiskelijoiden osaamisen työelämävastaavuutta. Digiosaamisen osalta kompetenssia ei erikseen ole, mutta työelämävastaavuutta voisi sanoittaa jotenkin näin:
Valmistuva opiskelija osaa hyödyntää teknologian ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia työssään sekä osaa ohjata asiakkaita digitaalisten palvelujen käytössä erilaisia toimintaympäristöjä hyödyntäen. Valmistuva opiskelija toimii digitaalisen aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä sekä osaa edesauttaa käyttäjälähtöisten digipalvelujen kehittämistä.
Sanoitus soveltuisi laajemminkin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksista valmistuville. Digiosaaminen on geneeristä osaamista, joka on yhteistä kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Koulutuksissa digi näkyy koulutusohjelmien omina polkuina, opintokokonaisuuksina ja ‑jaksoina, opetuksen sisällöissä sekä harjoitteluissa ja opinnäytetöissä. Yhteisiä opintojaksoja on mm. täydentävän osaamisen opinnoissa. Keväällä 2023 Karelian opintoihin on avautunut kaksi uutta digiopintojaksoa. Opiskelijoille opintojaksot ovat ilmoittauduttavissa Peppi-portaalissa.
SS10044-3001 Etänä tehtävä ohjaus sote- ja työllisyyspalveluissa 4 op
Opintojaksolla tutustutaan etänä tehtävään ohjaukseen (käytetään myös sanaa digiohjaus) sosiaali- ja työllisyyspalveluissa. Opintojakson jälkeen tiedät etäohjauksen erityispiirteet, osaat edistää asiakkaan toimijuutta ja osallisuutta etäohjauksessa ja osaat käyttää erilaisia etäohjausta tukevia työkaluja.
Opintojakso toteutetaan kokonaan verkko-opintoina, ja voit suorittaa opintojakson itsenäisesti oman aikataulusi mukaan. Opintojakso avautuu 1.4. ja suoritusaikaa on 31.7.2023 saakka.
SS10045-3001 Digiohjaus ja ‑tuki sosiaali- ja työllisyysalan asiakastyössä käytännössä 5 op (3+2)
Opintojaksolla syvennytään tarkastelemaan mm.: miten digitalisaatio vaikuttaa sotealan työhön, mitä se tarkoittaa soteammattilaisen arjessa ja mitkä ovat keskeisimpiä sähköisiä asiointipalveluja. Lisäksi pääset harjoittelemaan, miten ohjata asiakkaita sähköisten palvelujen käytössä.
Opintojakso tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa tietämystään sote-digitalisaatiosta ja päästä aitoihin sote- ja työllisyyspalvelujen toimintaympäristöihin harjoittelemaan asiakkaille annettavaa ohjausta sähköisten palvelujen käytössä.
Opintojakso avautuu maaliskuun alussa, ja suoritusaikaa on kesäkuun alkuun saakka. Opintojakso alkaa itsenäisellä osuudella, jonka jälkeen pääset valitsemaan tarjolla olevista työelämäpaikoista itsellesi mieluisimman ja siirryt antamaan asiakkaille ohjausta sähköisten palvelujen käyttöön. Paikkoja keväällä 2023 on tarjolla Joensuun kantakaupungissa, Enossa ja Uimaharjussa sekä Kiteellä. Ohjaukset tapahtuvat välillä huhtikuun puoliväli toukokuun loppu, ja voit sovitella niitä omiin aikatauluihisi sopiviksi. Ohjauksissa sinulla on vahva tuki sekä koululta että työelämästä, ja ohjausta voi toteuttaa joko yksin, opiskelukaverin tai pienryhmän kanssa.
Digiosaaminen edellyttää rohkeutta ja jatkuvaa oppimista
Digiosaamisen kehittäminen ei pääty valmistumiseen, vaan ajan tasalla pysyminen edellyttää jatkuvaa oppimista, harjoittelua ja rohkeutta. Digitaitoraportissa todetaan: “Tulevaisuudessa digitaitojen eroja ei määritä vain se, minkälaiset digitaidot meillä on. Eroja määrittää yhä enemmän se, minkälaiset valmiudet meillä on oppia uusia digitaitoja.” (Digitaitoraportti.)
Tarvitaan myös rohkeutta olla osaamaton. Rohkeutta sanoa asiakkaalle, että en tiedä, mutta katsotaan ja opetellaan yhdessä.
“Jokainen meistä voi osaltaan rakentaa digirohkeampaa yhteiskuntaa tarjoamalla tukea muille sekä sallimalla muille tilaa ja aikaa oppia.” (Digitaitoraportti)
Lähteet:
Digitaitoraportti 2022. Digi- ja väestötietovirasto.
Sote-tieto hyötykäyttöön ‑strategia 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sosiaali- ja terveysministeriö 2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978–952-00–3548‑8
THL. Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt: joka viides asioi sähköisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa viime vuonna. Tiedote 7.6.2021. https://thl.fi/fi/-/sahkoisten-palveluiden-kaytto-on-lisaantynyt-joka-viides-asioi-sahkoisesti-sosiaali-tai-terveydenhuollossa-viime-vuonna
Valtioneuvosto. Suomi EU:n digivertailun ykkössijalle. Tiedote 28.7.2022. https://valtioneuvosto.fi/-//10623/suomi-eu-n-digivertailun-ykkossijalle
Valtiovarainministeriö. Digitalisaation edistämisen ohjelma. https://vm.fi/digitalisaation-edistamisen-ohjelma
Valtiovarainministeriö. Sipilän hallituksen 2015–2019 digihankkeet. https://vm.fi/digitalisoidaan-julkiset-palvelut
Kirjoittajat:
Katja Sorjonen, Jaana Kurki, Nadja Marjomaa, Seija Ollaranta, Salla Anttila