Kategoriat
Yleinen

Kenelle etävalmennus sopii? Millaista on kuntouttava työtoiminta etävalmennuksena asiakkaiden mielestä?

Kuntoutusta järjestäville ja tuottaville tahoille palvelujen digitalisointi on herättänyt kysymyksiä muun muassa etäkuntoutuksen tietoturvasta sekä siitä, millaisille asiakkaille etäteknologian käyttö soveltuu ja minkälaisia interventioita voidaan etäyhteyksin toteuttaa. Etäkuntoutuksen hyödyntämistä puolletaan muun muassa sillä, että se mahdollistaa palvelujen saatavuuden kaikille ja tuo kuntoutuksen asiakkaiden omaan toimintaympäristöön. Etäkuntoutuksen käyttöönoton hidasteena tai esteenä pidetään teknologian arvioitua kustannusta ja käytön vaikeutta, palveluntuottajien ja asiakkaiden asenteita tai osaamisen puutetta, epäilyjä tietoturvaa kohtaan sekä riittämätöntä verkkoyhteyttä. (Salminen, Hiekkala & Stenberg 2016, 6.)

Etävalmennus tarvitsee kuitenkin jonkinlaisia valmiuksia ja raameja ollakseen toimiva tapa toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa. Joensuun Taitamon etävalmennusta toteuttavat työvalmentajat toivat ilmi, että etävalmennus sopii parhaiten itsenäiseen työskentelyyn kykeneville valmentautujille, joilla on itseohjautuvuutta, omatoimisuutta, motivaatiota, kiinnostusta sekä halua ja valmiuksia käyttää etävalmennuksessa tarvittavia laitteita ja sovelluksia. Tiedonhakutaidot ovat myös hyödyksi, esimerkiksi mahdollisissa tehtäviin liittyvissä ongelmatilanteissa. Etävalmennus on sopiva vaihtoehto tilanteissa, joissa valmentautujalla on pitkä välimatka Taitamolle, liikenneyhteydet ovat heikot, valmentautujalla on fyysisiä tai psyykkisiä rajoituksia kuten vaikea sosiaalisten tilanteiden pelko. Etävalmennus voisi vaikean sosiaalisten tilanteiden pelon omaavan valmentautujan kohdalla toimia matalan kynnyksen palveluna ja ”ponnistuslautana” kohti paikan päällä toteutettavaa kuntouttavaa työtoimintaa. Vaatimuksena etävalmennukseen osallistumiselle on internet-yhteys ja laite, jolla on pääsy tiimin etävalmennuksessa käytettäville alustoille. Laite voi esimerkiksi olla älypuhelin, tietokone, tabletti tai jopa älytelevisio.

Sandelinin (2014) kirjallisuuskatsauksessa tuodaan ilmi, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden terveydentila vaikuttaa keskimäärin heikolta, mielenterveysongelmat vaikuttavat yleisiltä joukon keskuudessa. Selvityksessä tuodaan ilmi myös se, että asiakkaiden elämäntilanteisiin voi liittyä päihteiden ongelmakäyttöä, taloudellisia haasteita ja velkaantumista. Huomioitavaa on kuitenkin joukon heterogeenisuus: kirjallisuuden perusteella ei tule yleistää kaikkia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita samaan ryhmään kuuluviksi. (Sandelin 2014, 10–11.) Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta (2001) määrätäänkin, että kuntouttavan työtoiminnan palveluun tulee kuulua sisältöä, joka edistää henkilön työ- ja toimintakykyä sekä elämänhallintaa. Palvelu voi sisältää erilaisissa toimintaympäristöissä tapahtuvaa yksilö- tai ryhmäohjausta. Henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus tulee aina sisällyttää palveluun. Palvelu tulee myös sovittaa yhteen muiden henkilön tarvitsemien palveluiden ja tukitoimien kanssa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021.) Nämä vaatimukset yhdessä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden erityispiirteiden lisäksi haastavat etävalmennuksen järjestämistä. Kuinka saadaan huomioitua jokainen valmentautuja yksilöllisesti toiminnassa ja tehtävien suunnittelussa, kun asiakkaiden kirjo on valtava ja jokaisella on omanlaiset tarpeet ja tavoitteet?

Mutta mitä mieltä ovat itse kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat etävalmennuksesta? 30 etävalmennukseen osallistunutta valmentautujaa vastasi laatimaamme Webropol-kyselyyn. Heistä 21 koki tykkäävänsä etävalmennuksesta, kuusi taas ei. Loput kolme eivät osanneet sanoa, tykkäävätkö etävalmennuksesta. Valmentautujista 20 toi ilmi halun jatkaa etävalmennuksessa tulevaisuudessa. Seitsemän ei halunnut jatkaa ja kolme ei osannut sanoa.

Tehtävien aihepiiristä kysyttäessä ilmeni, että eniten toivottiin tehtävien liittyvän oman tiimin aiheeseen, esim. tuunaustiimissä taiteeseen ja käsitöihin. Toiseksi eniten toivottiin tehtävien liittyvän mielen hyvinvointiin ja kolmanneksi toivotuin aihe oli hyvinvointi ja terveys. Vastausvaihtoehtoina oli lisäksi uni, liikunta, ravinto, oman oppimistyylin selvittäminen ja talouden hallinta. Jokainen näistä sai vähintään kuuden valmentautujan äänen. Lisäksi tehtävien toivottiin olevan valmentautujan itsensä valittavissa omat tavoitteet, tilanne ja jaksaminen huomioiden. Tehtävien tekoon toivottiin luovia toteuttamistapoja, esimerkiksi kirjoittaminen, valokuvaus tai askartelu. Joillekin etäpäiville toivottiin myös kevyempiä tehtäviä, kuten dokumentin katsomista tai podcastin kuuntelua.

Reilu kolmasosa valmentautujista koki, että etävalmennukseen ei tarvitse tehdä muutoksia. Ne ketkä muutosta kaipasivat, toivoivat mahdollisuutta toteuttaa etätehtäviä eri tavoin, esimerkiksi piirtämällä tai äänittämällä. Valmentautujat näyttävät olevan pääosin tyytyväisiä etävalmennuksen ohjeistuksiin ja saamaansa tukeen. Suurin osa valmentautujista koki, että etätehtävien ohjeistukset ovat olleet selkeitä, valmentajalta on saanut tarpeeksi tukea, valmentajaan on ollut helppo ottaa yhteyttä ja valmentaja on ollut riittävästi yhteydessä. Eniten vaihtelua näyttää liittyvän palautteen saamiseen. Vain seitsemän valmentautujista oli täysin samaa mieltä siitä, että saa palautetta etätehtävistä.

Näyttää siltä, että valmentautujille tärkeää etävalmennuksessa on mahdollisuus tehdä tehtäviä, jotka aidosti vastaavat omia mielenkiinnon kohteita, tavoitteita ja tarpeita. Merkityksellistä tehtävien sisällön lisäksi on myös se, millaisilla tavoilla tehtäviä voi toteuttaa. Oman tiimin aiheen lisäksi kiinnostusta on selvästi omaa hyvinvointia kohtaan. Harjoittelumme tuotoksena rakennettu etävalmennuksen työkalupakki sisältääkin vinkkejä ja tehtäväehdotuksia, kuinka työvalmentaja voi huomioida toimintakyvyn eri osa-alueita etävalmennuksessa.

Kirjoittajat Roosa Rokkonen ja Krista Turunen

Roosa ja Krista ovat Karelia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita, joiden kanssa olemme tehneet opiskelijayhteistyötä SoTyDigi-hankkeessa.

Lähteet:

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001


Sandelin, I. 2014. Kuntouttava työtoiminta asiakkaiden kokemana. Kirjallisuuskatsaus asiakkaiden toiminnalle antamista merkityksistä. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114912/URN_ISBN_978-952-302-154-9.pdf?sequence=1. 20.5.2022.


Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Kuntouttavan työtoiminnan sisältö. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/tyoelamaosallisuus/kuntouttava-tyotoiminta/kuntouttavan-tyotoiminnan-sisalto 20.5.2022.