Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa Karelia-ammattikorkeakoulusta ja teimme kehittämistyön harjoittelun kuntouttavassa työtoiminnassa Joensuun Taitamolla palvelumuotoilun periaatteita hyödyntäen. Osana kehittämistyötä teimme raportin etävalmennuksen nykytilasta sekä työkalupakin etävalmennustyön tueksi. Raporttiin keräsimme kokemuksia etänä toteutettavaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneilta valmentautujilta Webropol-kyselyn avulla. Taitamossa työskenteleviltä työvalmentajilta saimme tietoa teemahaastattelun keinoin.
Kevään 2020 koronapandemia johti koko yhteiskuntaa koskettavaan digiloikkaan. Tapaamis- ja kokoontumisrajoitukset johtivat monen asian digitalisoitumiseen. Muutos tapahtui nopeasti eikä siihen ollut paljoa aikaa. Kuitenkin etävastaanottojen suosio erityyppisissä sosiaali- ja terveysalan palveluissa on tullut jäädäkseen. (Lankinen 2020.) Sosiaali- ja terveydenhuollossa sähköisten ratkaisujen avulla voidaan tarjota uudenlaisia palveluita, joita voi käyttää asuinpaikasta ja palvelunantajasta riippumatta. Sähköisten palveluiden avulla voidaan parantaa ihmisten mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja terveydentilastaan. Esimerkiksi kuntoutuksen kentällä erityyppisten sovellusten ja laitteiden käyttö on yleistynyt. Etäkuntoutus on toimintaa, jolla on alku, loppu sekä selkeä tavoite ja jota ammattilainen ohjaa ja seuraa. (Salminen, Hiekkala & Stenberg 2016, 6.)
Joensuun Taitamolla etämuotoinen kuntouttava työtoiminta eli etävalmennus on ollut toiminnassa vuodesta 2020 alkaen. Etävalmennus on muuttanut muotoaan aloittamishetkestä nykypäivään. Alussa etävalmennuksen tehtävät jaettiin sähköpostitse valmentautujille. Tämän päivän etävalmennuksessa hyödynnetään täysin etänä toteutettavan valmennuksen lisäksi hybriditoteutusta sekä erilaisia tehtäviä ja sähköisiä alustoja aiempaa monipuolisemmin.
Etävalmennusta toteuttavien työvalmentajien mukaan etävalmennus on mahdollistanut tehokkaasti lähitoimintana järjestetyn kuntouttavan työtoiminnan ryhmäkokojen pienentämisen, mikä helpotti korona-ajan kokoontumisrajoituksien noudattamista. Työvalmentajien mielestä pienet ryhmäkoot etävalmennuksessa mahdollistavat jokaisen valmentautujan yksilöllisen huomioimisen paremmin. Taitamon etävalmennuksessa hyödynnetään useita sähköisiä alustoja, kuten Teamsia, Classroomia ja Discordia. Nämä alustat on koettu toimivaksi, sillä ne ovat usein valmentautujille entuudestaan tuttuja. Etävalmennuksessa pyritään huomioimaan jokaisen valmentautujan yksilöllisyys, tavoitteet ja mielenkiinnon kohteet etätehtävissä. Työvalmentajien haastatteluista ilmeni, että etätehtäviä on eri aiheisiin liittyen ja niitä on mahdollista toteuttaa eri tavoin. Tehtävien tekemiseen voi pyytää tukea ja neuvoa eri kanavien kautta.
Haasteetonta etävalmennuksen toteuttaminen ei kuitenkaan ole ollut. Työvalmentajien mukaan vuorovaikutus koetaan haasteellisena etävalmennuksessa. Vuorovaikutuksen haasteellisuuteen liittyy se, ettei valmentautujaa näe eikä heihin saada välttämättä aina yhteyttä. Vuorovaikutus onkin vähäistä ja se toteutuu pääosin työvalmentajan ja valmentautujan välillä. Etenkin valmentautujien keskinäinen vuorovaikutus on vähäistä ja se tapahtuu lähinnä kirjoitetussa muodossa chatin välityksellä. Työvalmentajat ovat pyrkineet
luomaan keskustelua esimerkiksi esittämällä kysymyksiä, mutta valmentautujat eivät aina lähde mukaan yhteiseen keskusteluun. Työvalmentajat toivatkin ilmi kaipaavansa enemmän vuorovaikutusta ja välineitä sen edistämiseen. Guttormin ym. (2017) mukaan vuorovaikutus onkin yksi ohjauksen keskeisimmistä käsitteistä. Verkko-ohjauksessa osapuolten vuorovaikutuksessa viestinnälliset vihjeet ovat erilaisia kuin kasvokkain kohdattaessa. Verkkoympäristössä toteutettavassa ohjauksessa on myös usein enemmän ennakkovalmistautumista, suunnittelua ja sopimista kuin kasvokkain tapahtuvassa ohjauksessa. (Guttorm, Mäenpää, Peltonen & Ylönen 43–44, 2017.) Etävalmennukseen olisi hyvä saada lisää välineitä siihen, kuinka valmentautuja saadaan osallistumaan vuorovaikutukseen mutta sen lisäksi kokemaan tulevansa kuulluksi ja nähdyksi myös etäyhteyksissä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkailla voi olla haasteita vuorovaikutuksessa ja sosiaaliset kontaktit saattavat olla muutenkin vähäisiä, ja tämän takia olisikin hyvä edistää vuorovaikutuksen syntymistä etävalmennuksessa.
Myös palautteen antaminen valmentautujille koettiin haasteelliseksi eikä sitä anneta säännöllisesti etävalmennuksessa. Syynä tähän on se, ettei esimerkiksi luoviin tuotoksiin ja projekteihin koettu voivan antaa palautetta tuotosten henkilökohtaisuuden ja yksilöllisen näkemyksen vuoksi. Palautteen anto koettiin myös haastavaksi, etenkin jos ei ole osaamista aiheesta, jota tuotos käsittelee. Etenkin myönteisen palautteen antaminen olisi kuitenkin tärkeää, sillä Vänskän ym. (2014) mukaan myönteinen palaute ruokkii valmentautujan motivaatiota, toiveikkuutta ja auttaa pääsemään kohti henkilökohtaisia tavoitteita (Vänskä, Laitinen-Väänänen, Kettunen & Mäkelä 2014, 80). Olisikin tärkeää antaa palautetta myös valmentautujan toimintaan liittyen, ei pelkästään hänen tekemiinsä tehtäviin ja tuotoksiin.
Valmentajat toivat myös ilmi tarpeensa kuulla, kuinka muut valmentajat toteuttavat etävalmennusta. Tähän tarpeeseen voisi järjestää valmentajille yhteisen tapaamisen, jossa voisi jakaa kokemuksia, hyväksi havaittuja käytänteitä ja ideoita tehtävän suunnittelua varten. Joillakin valmentajilla on toisinaan ilmennyt vaikeuksia keksiä uusia ideoita tehtäviä varten. Verkkopaja voisi toimia ratkaisuna tähän, sillä tehtäviä voisi ideoida yhdessä ja näin myös hyödyntää toisten osaamista. Valmentajien yhteinen tehtävien ideointi ja suunnittelu voisi tuottaa uudenlaisia ja monipuolisempia tehtäviä. Tämä vastaisi myös valmentautujien toiveeseen monipuolisemmista tehtävistä ja tehtävien toteuttamistavoista.
Teimme osana harjoittelumme etävalmennukseen suunnatun työkalupakin, joka sisältää muun muassa teoriatietoa ohjauksen periaatteista ja tarjoaa vinkkejä asiakkaan voimavarojen ja toimijuuden tukemiseen. Lisäksi työkalupakissa on materiaalipankki, jossa on jaettu materiaalia ja tehtäviä eri toimintakyvyn osa-alueiden mukaan. Etävalmennuksen toteuttaminen on haastava tehtävä sen toteuttajille, koska siinä on monia huomioitavia elementtejä ohjaustyön lisäksi. Etänä tapahtuvassa vuorovaikutustilanteessa ei voi reagoida yhtä sujuvasti kuin kasvokkain tapahtuvassa ohjauksessa. Tästä syystä olisikin tärkeää saada tukea ja koulutusta aiheeseen liittyen. Ohjaajalla täytyy olla hallussa niin digitaidot kuin ohjaajan kyvyt innostaa, motivoida ja osallistaa ohjattaviansa vuorovaikutustilanteessa.
Seuraavassa blogipostauksessa tuomme ilmi asiakkaiden näkökulmaa kuntouttavan työtoiminnan etävalmennuksesta.
Kirjoittajat Roosa Rokkonen ja Krista Turunen
Roosa ja Krista ovat Karelia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita, joiden kanssa olemme tehneet opiskelijayhteistyötä SoTyDigi-hankkeessa
Lähteet:
Guttorm, T. Mäenpää, K., Peltonen, S. & Ylönen, H. 2017. Vuorovaikutus, läsnäolo ja eettiset pelisäännöt. Teoksessa Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. (toim.). Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/135733/ePooki%2038_2017.pdf? sequence=1&isAllowed=y. 42–57.
Lankinen, K. 2020. SOSTE. Digiloikka pysyväksi. https://www.soste.fi/kansalaisyhteiskunta/digiloikka-pysyvaksi/. 20.5.2022.
Salminen, A‑L., Hiekkala, S. & Stenberg, J‑H. 2016. Tiivistelmä. Teoksessa Salminen, A‑L., Hiekkala, S. & Stenberg, J‑H. (toim.). Etäkuntoutus. Tampere: Juvenes Print Oy. 5–6.
Vänskä, K., Laitinen-Väänänen, S., Kettunen, T. & Mäkelä, J. 2014. Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Helsinki: Edita.