Pohjoismainen työvoimapalvelumalli eli kutsumanimeltään POMA tulee voimaan toukokuussa 2022. Uudella mallilla tavoitellaan parempaa työllisyysastetta, laadukkaampia työllisyyspalveluja sekä työnhakijoiden tarpeisiin paremmin kohdentuvia palveluja. Työnhaussa painottuu entistä enemmän työnhakijan omatoimisuus, mutta toisaalta työnhakuun voi saada aiempaa enemmän yksilöllistä tukea. Tuki painottuu eritoten työttömyyden alkuvaiheeseen, joka tukee nopeampaa uudelleen työllistymistä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022.)
Työnhakijan näkökulmasta omatoimisuus konkretisoituu tiiviimpänä työnhakuna. Työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta kuukaudessa, jotta oikeus työttömyysturvaan säilyy. Lähtökohtaisesti työnhakija valitsee itse, mitä töitä hakee ja raportoi näistä TE-toimistoa tai kuntaa. Haettavien paikkojen määrässä voidaan joustaa, mikäli katsotaan, ettei neljän työpaikan hakeminen ole mahdollista. Raportoimisen eli hakemusten edellytetään pääsääntöisesti sujuvan verkkovälitteisesti. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022.)
Pohjois-Karjalassa Pohjoismaisen mallin on kohtaamassa 9 494 työtöntä työnhakijaa, joka on 13,3 % työvoimasta (ELY työllisyyskatsaus 2/2022). Heistä suurin osa hyötyy uudesta mallista ja sen tarjoamasta varhaisemmasta ja tiiviimmästä työnhaun tuesta. Työttömien työnhakijoiden ryhmä on kuitenkin hyvin heterogeeninen. Vaikeimmin työllistyviä ovat pitkäaikaistyöttömät, joita maakunnassamme oli viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan 3 661 henkilöä. Määrä on vähentynyt 1 % aiempaan vuoteen verrattuna. (ELY työllisyyskatsaus. 2/2022.)
Mitä omatoimisuus ja aktiivisuus työmahdollisuuksien hakemisessa ja digitaalisuudessa heidän kohdallaan tarkoittaa? Vaikka mallissa korostetaan tiiviimpää yksilöllistä tukea, kohdistuuko se työttömyyden alkuvaiheeseen vai työttömyyden kaikkiin vaiheisiin painottaen eritoten työnhaun hallintaa digilaitteiden sekä digiohjelmien ja -palvelujen näkökulmasta?
Työnhakijoilta edellytetään tiettyä kyvykkyyttä digitaalisten palvelujen käyttöön. Työnhakijan on osattava etsiä verkosta työpaikkoja ja jättää usein organisaatioiden omiin rekrytointipalveluihin työpaikkahakemuksia. Ja tämä puolestaan edellyttää sitä, että työnhakijalla on osaamista käyttää tietokonetta, hallita erilaisia ohjelmia ja palveluja sekä ymmärtää tietoturva-asioita. Omaa tietokonetta ei välttämättä tarvita, sillä yleisiä tietokoneita löytyy esimerkiksi maakunnan kirjastoista. Kuinka moni Pohjois-Karjalan 3 726 pitkäaikaistyöttömästä pystyy suoriutumaan näistä vaateista omatoimisesti tai hieman tukien? Kuinka moni tarvitsee vierelleen tukijan, joka auttaa häntä tietokoneen käynnistämisestä ja työpaikkojen etsimisestä alkaen työhakemusten jättöön saakka? Miten pitkäaikaistyöttömät ovat valmiita vastaanottamaan Pohjoismaista mallia?
Digitaalisuuden läpileikatessa työnhaun kaikki vaiheet, on tarve kehittää työnhakijoille annettavaa ohjausta ja yksilöllistä tukea parantamaan mahdollisuuksia omatoimiseen työnhakuun. Kuinka työnhakuprosessissa voidaan huomioida työnhakijoiden erilaiset digitaidot ja suunnata tukea juuri niihin eri digitaitovajeisiin, joihin työnhakijoilla kulloinkin on ajankohtaista tarvetta? Kuuluuko tuen antaminen osaksi POMA-mallin yksilöllistä tukea?
SoTyDigi -hanke on käynnistämässä maakunnan sosiaali- ja työllisyyspalvelujen toimijoille palvelumuotoiluvalmennusta, jossa lähdetään hakemaan asiakaslähtöisiä ratkaisuja mm. digituen kehittämiseksi.
Kirjoittaja Katja Sorjonen
Katja työskentelee Kareliassa sosiaalialan koulutuksen lehtorina ja SoTyDigi -hankkeessa osa-aikaisena projektiasiantuntijana
Lähteet
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjois-Karjala – Työllisyyskatsaus. Helmikuu 2022. Työllisyyskatsaus Helmikuu 2022 (ely-keskus.fi). 20.4.2022
Työ- ja elinkeinoministeriö 2022. Kysymyksiä ja vastauksia pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista. https://tem.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-pohjoismaisesta-tyovoimapalvelumallista. 16.4.2022